Me Sarwa Yogalla pyrimme kestävällä ja paikallisella toiminnalla vastaamaan koko Suomen kasvavaan kysyntään vastuullisesti valmistetuista joogatarvikkeista. Kasvava hyvinvointitietoisuus ja vastuullisuuden trendi tekstiilialalla tukevat eettisesti tuotettujen joogavälinemarkkinoiden kasvua. Haluamme tarjota laadukkaita, pitkäikäisiä ja lähellä tuotettuja joogatarvikkeita asiakkaillemme.
“Perustin Sarwa Yogan koska laadukkaita joogavälineitä oli vaikea löytää. Haluan tarjota asiakkaille tuotteita, joita itse eettisenä kuluttajana valitsisin. Laadukas joogaväline on pitkäikäinen ja siksi vastuullinen investointi omaan hyvinvointiin.”, kertoo Sarwa Yoga Oy:n perustaja Tea Jääskeläinen.
Kuten monet kuluttajatuotteet, myös joogavälineet valmistetaan usein Aasiassa ja niiden tuotantoketjua on vaikea jäljittää. Myös tavaroiden rahtaaminen maailman ympäri on kestämätöntä. Meillä vastuullisen valmistuksen ytimen muodostavat laadukkaat ja lähellä tuotetut raaka-aineet sekä lähituotanto. Kestävien tuotanto-olosuhteiden varmistamiseksi valmistamme kaikki tekstiilituotteet Suomessa. Ompelutyön lisäksi myös osa kankaista joko kudotaan tai painetaan Suomessa uusiutuvalla energialla.
Sarwa Yogan joogatyynyt, jotka edustavat 45% liikevaihdosta, täytetään luomu tattariakanalla, joka on tattarinviljelyn sivutuote. Ilman täytekäyttöä se olisi jätettä. Lisäksi parannamme joogatyynyjen pitkäikäisyyttä sillä että niihin on saatavilla lisää täyteainetta tai uusi päällinen. Näin ei tarvitse ostaa uutta vaan voidaan kohentaa vanhaa.
“Sarwa Yoga on tehnyt tietoisen valinnan ja paljon työtä kestävän kehityksen ja eettisten arvojen edistämiseksi alalla, jolla kysyntä kasvaa koko ajan. Yrityksen tekstiilituotteet ovat myös kotimaisesti valmistettuja”, perustelee kaupungin kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta.
Sarwa Yoga Oy:lle luovutettiin Tuen ilmastotekojen Porvoota -diplomi ympäristön ja ilmaston hyväksi tehdystä toiminnasta Clean World Porvoo 2021 -tapahtuman yhteydessä. Diplomin lisäksi yritys sai käyttöönsä markkinointivideon, joka on tuotettu yhteistyössä kaupungin kanssa. Tunnustuksen saajan valitsi vuonna 2021 raati, jonka jäseninä tänä vuonna toimivat Porvoon Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Patrik Björkman, kehitysyhtiö Posintran ympäristöliiketoimintajohtaja Leena Alihakkola, Porvoon nuorisovaltuuston jäsen John Fiskari ja kaupungin kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta.
Joogaa harrastetaan useimmiten sisätiloissa joogasaleilla tai kotona. Joogaharjoituksen säännöllistä tekemistä auttaa se, että siihen on kotona varattu oma tilansa. Harjoitus tulee tehtyä helpommin, jos sille on varattu oma tilansa ja sen voi tehdä raivaamatta ensin huonekaluja pois tieltä. Kesällä, kun ilmat lämpenevät voi olla mukavaa vaihtelua kantaa joogamatto puistoon, parvekkeelle, terassille tai vaikkapa mökkilaiturille. Puistoissa järjestetään myös ohjattua joogaa kesäisin. Korona-aikana puistojooga on lisännyt selvästi suosiotaan koska ulkona on helpompi pitää turvavälit ja riittävä ilmastointi on taattu.
Luonnossa liikkuminen vaikuttaa mielialaan myönteisesti, joten sitä kannattaa hyödyntää myös joogaharjoituksessa. Ulkona tehty joogaharjoitus voi olla myös maadoittava kokemus, kun ollaan konkreettisesti peruskallion päällä paljain jaloin. Luonnossa on myös raikas ja hapekas ilma. Ulkona tehdyn harjoituksen voi myös helposti yhdistää muuhun liikkumiseen. Kävely- tai juoksulenkillä voi pysähtyä sopivaan kohtaan tekemään muutaman asanan ja jatkaa matkaa vetristynein jaloin ja mielin.
Olen kuullut joskus joogatieni alkupuolella, että joogaa ei suositella tehtäväksi ulkona. Järkevää perustelua en tälle neuvolle ole koskaan kuitenkaan saanut. Yksi selitys oli, että ulkona auringon paistaessa kehon toinen puoli jää varjon puolelle ja siitä syystä keho ei ole tasaisesti lämmin, mikä olisi haitallista lihaksille. Tältä pohjalta ajateltuna mikään ulkona liikkuminen ei olisi järkevää. Keholla on lämmönsäätelyjärjestelmä, joka huolehti kehon lämpötilasta tasaisesti riippumatta siitä onko kehon toinen puoli auringossa vai ei. Kehon sopivaan lämpötilaan voi vaikuttaa myös pukeutumalla säähän sopivasti.
Lempipaikkani kesällä joogaamiseen on saunan terassi mökillämme. Laineiden liplatus ja kuikkien huudot sopivat joogaharjoituksen tunnelmaan täydellisesti. Hyttyset sen sijaan saattavat aiheuttavat hetkittäin haasteita meditaatioharjoituksen aikana.
Useana vuonna ohjasin retriitillä Ranskan vuoristossa ja siellä joogasalin ikkunoina toimi avonaiset aukot, jolloin ilman lämpötila oli sama kuin ulkonakin. Vuoristossa lämpötila voi laskea yöllä lähelle nollaa, vaikka päivällä lämpötila kipuaa lähemmäs neljääkymmentä plusastetta. Aamuharjoitusta tehtiin toppatakki päällä, mutta ainakin ilmanvaihto oli riittävä. Keho lämpeni samaa tahtia nousevan auringon kanssa.
Kesäisin harrastan retkipyöräilyä ja yövyn metsissä riippumatossa nukkuen. Aamut alkavat metsässäkin joogaharjoituksella. Metsässä joogamaton käyttö aluskasvillisuuden seassa on turhaa, eikä se mahtuisi edes pyörän kyytiin. Ennen päivän pyöräilyä on hyvä tehdä avaavia seisoma-asanoita ja rintakehää lämmittäviä liikkeitä. Pyöräilypäivän päätteeksi on ihanaa tehdä alaspäin katsovaa koiraa joogavyö puun ympäri pujotettuna siten, että asettaa lenkin toisen pään reisien ympäri. Näin saa selkärankaan pituutta sekä ylösalaisen asennon hyödyt. Joogavyö kulkee pyöräreissuilla aina mukana tästä syystä. Se toimii myös hyvänä köytenä tarvittaessa ja sen avulla saa myös kätevästi tavaroita kiinnitettyä toisiinsa.
Joogaharjoitukseen saa mukavaa vaihtelua ja piristystä vaihtamalla välillä maisemaa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!
Maaseudun Tulevaisuus kävi tutustumassa suomalaisten bolstereiden valmistukseen varastollamme Porvoossa. Keskustelimme vastuullisesta toiminnasta ja siitä kuinka hyvinvointimme ei voi perustua halpatyövoimaan.
“Joogavälineet voivat syventää ja edistää omaa harjoitusta. Syventämisellä tai etenemisellä en niinkään ajattele esim. asanassa ”pidemmälle” pääsemistä, notkeuden lisäämistä tms. vaan sitä, että tulen tietoisemmaksi oman kehoni ulottuvuuksista, sen vahvuuksista sekä heikkouksista. Apuvälineet auttavat navigoimaan sen kanssa, että milloin on tarve vahvistaa, milloin rentouttaa ja milloin lisätä liikkuvuutta.”
– Joogaopettaja Emma Slow.
Joogan apuvälineitä löytyy nykyään moneen lähtöön ja tapoja käyttää apuvälineitä on yhtä monta kuin on käyttäjääkin. Joogamatto on todennäköisesti ensimmäinen apuväline, jonka käyttö on vakiintunut 1970-luvulta lähtien monen joogin perusvälineeksi. Liukumaton alusta on mahdollistanut monien asanoiden tekemisen paitsi turvallisesti niin myös mielekkäästi. Alaspäin katsovassa koirassa liukumaton pinta käsien alla tuo asanaan vakautta.
Joogan laajalle levinneen suosion ja fyysisen asanaharjoituksen yleistyminen on nostanut lajin parissa esiin erilaisia kehollisia haasteita, eikä joogan kaikki asanat sovellu klassisina versioina kaikille kehojemme yksilöllisten rakenteiden vuoksi. Apuvälineet ovat kehittyneet rinta rinnan joogan levinneisyyden myötä. B.K.S.Iyengar on luultavimmin ensimmäisiä joogeja, joka alkoi kehittää apuvälineiden avulla terapeuttisempaa lähestymistapaa joogan asanaharjoitukseen. Hän huomasi omassa henkilökohtaisessa harjoituksessaan, kuinka apuvälineiden avulla kehon haasteita pystyi helpottamaan, parantamalla fyysisiä heikkouksia ja epätasapainoa kehossa. Apuvälineet ovat pikkuhiljaa rantautuneet myös kotijoogien avuksi ja niitä käytetään useiden joogasuuntausten parissa.
Tasapainoisempi ja ergonomisempi kehon käyttö
Olen usein kuullut, että apuvälineet ovat helpottamassa joogaharjoitusta tai että ne ovat ”oikotie onneen”, eli täydelliseen asanaan. Oma kokemukseni on, että apuvälineet voivat kyllä helpottaa fyysisiä haasteita, mutta ne myös monesti tekevät helpon oloisesta harjoituksesta haasteellisemman.
Apuvälineiden avulla voi harjoituksen kohdentaa omiin kehitettäviin osa-alueisiin omassa kehossa, eikä se aina ole helppoa vaan vaatii työskentelyä asian parissa. Illuusio helposta asanasta saattaa murtua apuvälineen kanssa. Apuvälineet voivat tuoda esiin heikkouksia, kireyksiä sekä epätasapainoisuutta kehon eri puolien välillä. Ne myös auttavat kehittämään näitä seikkoja harjoituksessa ja auttavat löytämään tasapainoisemman ja ergonomisemman kehon käytön. Apuvälineillä voi myös lisätä kehon sisäisten viestien kuuntelua sekä meditatiivisuutta harjoituksessa keskittymällä esimerkiksi apuvälineen tuomaan tunteeseen halutun lihasryhmän aktivoituessa.
Aivot eivät voi käyttää tehokkaasti niitä kehon osia joita ne eivät tiedosta. Apuvälineiden avulla voi opettaa keholle toimivampia toimintamalleja ja lisätä tietoisuutta omasta kehosta. Tuntuma joogavyöhön tai tiileen auttaa aivoja tunnistamaan alueen jota työstetään. Opettajana pidän apuvälineiden käytöstä avustaessa oppilaita. Voin tarvittaessa olla koskettamatta suoraan oppilasta kun saan apuvälineen välityksellä informaation tuntoaistin kautta välitettyä.
Joogavälineet voivat syventää ja edistää omaa harjoitusta
Syventämisellä tai etenemisellä en niinkään ajattele esimerkiksi asanassa ”pidemmälle” pääsemistä, notkeuden lisäämistä tms. vaan sitä, että tulen tietoisemmaksi oman kehoni ulottuvuuksista, sen vahvuuksista sekä heikkouksista. Apuvälineet auttavat navigoimaan sen kanssa, että milloin on tarve vahvistaa, milloin rentouttaa ja milloin lisätä liikkuvuutta.
Erilaisten kipujen ja ongelmien kanssa apuvälineistä on usein paljon apua. Asanaa voidaan apuvälineiden avulla tukea ja ohjata kivuttomaan asentoon, mikä mahdollistaa asanaharjoittelun myös silloin kun se muuten olisi mahdotonta.
Apuvälineitä voi käyttää myös harjoitusvastuksena, painona tai kohteena jota kohti tai josta poispäin työskennellään. Apuvälineet ovat hyvä apu rentoutuessa, jolloin kehoa voidaan tukea ulkoapäin ja lihakset voivat hellittää totaalisesti. Bolsteria voi käyttää kahvakuulan tavoin painona, joogatiiltä voi käyttää päälaella tasapainoasanoissa haastamassa harjoitusta, joogavyötä voi käyttää tukemaan yliojentuvia niveliä, istuinluiden alla voi käyttää tukea selän ojentamisen helpottamiseksi ja jalkojen rentouttamiseksi meditoidessa.
Vain kekseliäisyys ja mielikuvitus on rajana apuvälineiden käytössä. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa, tärkeintä on löytää itselle sopivat ja tarpeelliset tavat ja harjoitukset, joilla voi edistää kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kirjoittaja on joogaopettaja Emma Slow.Emman fysio- ja joogaterapian opiskelu on syventänytkokonaisvaltaista ajattelua joogan parissa.
